Huhtikuun ensimmäinen... aprillipäivä... vuoden ainoa päivä jonka tahtoisin jättää väliin. Jollei tänään olisi ollut koetta, niin olisin hyvin voinut jäädä kotiin, sulkea kännykän ja istua pimeässä huoneessa ja olla puhumatta kenellekään mistään. Koko päivän idea on raivostuttava. Piloissa ja muissa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta kun niitä saa kuunnella koko päivän eikä kenenkään kanssa voi jutella ilman että toinen viljelee puheeseensa enemmän tai vähemmän läpinäkyviä haudattuja koiria.... Yhtälailla on vaikea pitää yllä keskustelua kun toinen epäilee jatkuvasti kaikkea sanomaasi.Ja tähän kun otetaan vielä mukaan media niin soppa on valmista: lehdet julkaisevat huuhaa-juttuja joissa on käytetty "luovaa mielikuvitusta..." Odotanpa vain sitä päivää kun aprillipäivänä tapahtuu jotain oikeasti suurta tai outoa tai vakavaa
eikä kukaan usko sanaakaan. "Poika joka huusi susi"-skenaario tulee olemaan suuri voitto meille (minulle) jotka vihaamme aprillipäivää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti