Kaikilla on varmasti kokemuksia ilkeistä opettajista jotka ovat ottaneet juuri sinut silmätikukseen ja jotka kysyvät vaikeita kysymyksiä ja määräävät mahdottomia tehtäviä. Näille opettajille suurinta hupia on nähdä kun viattomat oppilaat kärsivät pulpeteissaan kylmäen hien valuessa otsalla. Onko tämä totta? Ovatko opettajat ilkeitä tahallaan?
Miksi joku ryhtyy opettajaksi? Itse en missään nimessä tahtoisi opettajaksi, sillä en ehkä kestäisi päivästä toiseen asioiden toistamista oppilaille, jotka selvästikään eivät välitä eikä heitä kiinnosta. Jos ajatellaan opettajia yleensä, ei vain kouluissa vaan myös kurssien vetäjiä ja luentojen pitäjiä, niin miksi he tekevät sitä mitä tekevät? Tähän kysymykseen saatoin saada vastauksen tänään, kun eräs opettajani oli valmistanut tunnille powerpoint-esityksen, vaikka käyttämämme kirjan oppimateriaaliin olisi kuulunut valmis esitys. Opettaja oli tehnyt oman versionsa ihan vain sen vuoksi, että meidän olisi helpompi oppia asia. Toinen opettajani sen sijaan jäi myöhään iltapäivällä pitämään kurssia, jonka tämä on itse suunnitellut, ihan vain jotta meillä olisi mahdollisuus käydä se. Lopuksi vielä opettajani eräällä kansalaisopiston kurssilla on itse kerännyt lähestulkoon kaiken käyttämänsä oppimateriaalin, ja hän on sentään jo eläkkeellä varsinaisesta työstään, eli hän opettaa vapaaehtoisesti olematonta korvausta vastaan.
Opettajat siis tekevät työtänsä, koska he TAHTOVAT tehdä sitä. Vuosien koulutus tuntuu vähän turhalta, jos ei tahdo tehdä sitä mihin opiskelee. Vaikeat kysymykset ja kokeet eivät ole tahallista kiusantekoa: ne on tehty, jotta me opiskelisimme ahkerammin ja näkisimme mitä asioita meidän pitää vielä opetella.
Kaikenlaiset opettajat ansaitsevat siis suuren kiitoksen. Yritän pitää tämän itsekin mielessäni seuraavalla kerralla kun pänttään matematiikan kokeeseen ja manaan koko aineen ja kaikki sitä opettavat syvälle maan alle...
kuva: www.nerve.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti