Koodeja

Tänään sain luettua Dan Brownin Da Vinci-koodin. Kaikki ovat varaan ainakin kuulleet tästä kyseisestä teoksesta. Jollette ole kirjaa lukeneet niin ehkä olette nähneet elokuvan, joka tehtiin pari vuotta sitten.

Eli tässä kirjassa pääteemana on pyhä Graal. Tätä Graalia sitten etsitään kissojen ja koirien kanssa pitkin Ranskaa ja Iso-Britanniaa. Juoni on sen verran monimutkainen ja täynnä yksityiskohtia etten uskalla kertoa mitään, kuitenkin paljastan jotain tärkeää joka vie pohjan lukunautinnosta. Kirjassa on itse juonen lisäksi todella paljon tietoa liittyen mm. pyhään naiseuteen, Siionin luostariin Temppelinherroihin, raamattuun jne. Eli ihan mukavasti mielenkiintoista asiaa. Täytyy tosin koko ajan pitää mielessä, että teos on fiktiivinen, joten kaikkia asioita ei kannata uskoa ihan täysin.

Suurimman vaikutuksen itseeni teki ensinnäkin se taustatutkimuksen määrä, jonka kirja on vaatinut. Aineistoa ja tutkimuksia on varmaan käyty läpi oikein urakalla. Myös tapahtumapaikkojen kuvaukset olivat niin tarkkoja, että kirjoittaja on varmaan käynyt itse näissä paikoissa. Tätäkin enemmän minua ihmetytti se monimutkaisuus joka juonessa ja Graalin luo johtavissa vihjeissä oli. Loppuhuipennus oli kyllä aika arvaamaton (vaikka olinkin nähnyt elokuvan ennen kuin luin kirjan, ei lukukokemus kärsinyt yhtään).

Kirjassa käsitellyn "salaisuuden" paljastamisen mahdolliset seuraukset olivat aika huikeita... Miten maailma oikeasti muuttuisi, jos tuollainen tieto tulisi julki ja se voitaisiin tieteellisesti todistaa paikkansapitäväksi...

Viimeyönä tuli kolmoselta Ring eli alkuperäisnimeltä Ringu. Tämä oli alkuperäinen, japanilainen versio elokuvasta The Ring. Trilogian ensimmäinen osa. Olen katsonut vasta puolet, mutta näyttää olevan aika samanlainen kuin amerikkalaisversio. Tässä taas huomataan, että japanilaisissa kauhuleffoissa on aina kaiken takana jokin paha henki. Se heijastuu kaiketi japanilaisesta kulttuurista, jossa vuosisatoja ollaan uskottu kuolleiden sielujen palvontaan, sekä hyvien että pahojen henkiolentojen vaikutukseen ihmisten elämässä.

Pitäisi joskus oikein perehtyä japanilaiseen mytologiaan...

Seuraavana lukuvuorossa on sitten Charles Dickensin Oliwer Twist. Kuulemma jonkinsortin klassikko...

Kärsimys on synonyymi koulutyölle

Kuukausi vielä... Jos vielä yhden kuukauden jaksan sinnitellä tässä läksyvuoren alla, niin voin hyvillä mielin lähteä KESÄLOMALLE. Voin rehellisesti sanoa, itseeni tyytyväisenä, että olen tänä vuonna totisesti tuon tauon ansainnut. Niin paljon on kyllä tullut läksyjä luettua ja esseitä kirjotettua, ja vaikka mitä muuta. Tästä todisteena mm. edellisen koeviikon tulokset, jotka kyllä yllättivät ihan hyvällä tavalla.
Kesätyöpaikoista ei ole vieläkään kuulunut mitään, joten pakko kai varautua viettämään kesää samoin kuin aina ennenkin... Vetelehtien...

Hyvä puoli sentään on, että sää on ollut harvinaisen hyvä viimeiset pari viikkoa. Aurinko on lämmittänyt eikä ole enää edes kovin kylmä. Ja silti me kökitään jossain köyhässä luokassa opiskelemassa kaikkea turhaa...

Tracey Ullman Show:n ensimmäinen jakso tuli muuten maanantaina. Tässä sarjassa koomikko Tracey Ullman esittää imitaatioita julkkiksista (mm. näyttelijöitä, poliitikkoja, urheilijoita...), sketsejä, joissa näkyvät amerikkalaisen kulttuurin ja USA:n politiikan varjopuolet sekä jotain randomeja omia juttujaan. Osa sketseistä menee yli ymmärryksen, mutta pitkään aikaan en oo nauranu niin paljoa.
Vaikka koko ohjelma onkin täynnä parodiaa ja satiiria, niin niiden taakse kätkeytyy oikeita vakavia asioita. Mielestäni koomikkojen tapa "kritisoida" nyky-yhteiskuntaa on vain hyvä asia. He voivat vitsien taakse suojautuen sanoa asiat, niinkuin ne ovat. (Ja jotten ihan heittäytyisi naiiviksi, niin myönnettäköön että kyllä koomikkojen päätehtävä on viihdyttää ihmisiä ja kerätä katsojia.)
Yritin YouTubesta katsoa jotain hyvää pätkää ko. jaksosta, mutten oikein löytänyt. Joten joudutte katsomaan ensiviikolla itse ja tekemään omat mielipiteenne. (piilomainontaa tämäkin...)

Aika jännä juttu muuten, nyt kun Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on Suomessa valtiovierailulla, niin koko maa tuntuu pysähtyvän. Kaikissa uutisissa hoetaan kokoajan sen tuloa ja koko Helsingin liikenne piti pysäyttää ihan vaan sen takia. Aika erikoista että moinen hössötys kun yleensä valtionpäämiesten vierailut mainitaan sivumennen jonkin toisen uutisen yhteydessä...

• Elämä on kuin jääkaappi: Jollei sen sisältöä käsittele tarpeeksi ajoissa se alkaa haista ja siitä tulee epämiellyttävä.
  

Aika kuluu sutatessa

Tänään on pääsiäis"loman" ensimmäinen päivä. Kyllä tätä jo odotettiinkin, pari päivää ilman koulua... Mutta iso pino läksyjä jaksaa muistuttaa olemassaolollaan siitä, että tuskaa kestää vielä reilun kuukauden. Tästä lepotilaisuudesta olenkin ottanut kaiken irti heräämällä vasta puoliltapäivin, hyvin levänneenä. Ainoa asia mitä olen tänään saanut aikaiseksi, on ensivuoden kurssivalinnat. Ton kurssitarjottimen täyttö on ku pelais sudokuu: yhdellä rivillä saa olla vaan yks kurssi, ja niitten täytyy olla oikeessa järjestyksessä ja kaikkien täytyy siellä olla.
Järki lähtee.

Mitään syvällistä ei tänään ole luvassa, joten laitan tähän pari kuvaa viime lauantailta kun oli harvinaisen tylsää. Jokainen ilmaisee itseään kai tyylillään...

"Se on talon sisällä..."

Olet menossa nukkumaan, ulkona myrskyävä tuuli ulvoo savupiipussa kuin valittava henki. On pimeää ja naapureista ei ole tietoakaan. Kaikki on aivan hiljaista. Menet vuoteeseesi, ja sammutat valot. Pitkään aikaan et kuule muuta, kuin oman hengityksesi ja sykkivän sydämesi lyönnit.
Yhtäkkiä aistisi valpastuvat, kun kuulet askelia. Ne tulevat viereisestä huoneesta. Kuuntelet, kuinka askeleet lähestyvät oveasi. Kaksi jalkaparia, ja pitkät terävät kynnet raapivat lattiaa kun jokin liikkuu oven takana. Henkeäsi pidättäen kuuntelet, ku askeleet pysähtyvät. Luulet nähneesi unta ja rentoudut hieman.

Sitten jokin raapii oveasi! Se hakkaa oveasi yrittäen päästä sisään, ja huutaa kuin riivattu!
Sitten, pimeässä huoneessa, näyt kuinka ovenkahva hitaasti kääntyy... ja ovi avautuu.

Tyhjää

Tuijotat ovea, siellä ei ole ketään. Mutta askeleet kuuluvat tulevan nyt huoneestasi. Se kävelee sänkysi vierelle... Se jää vaanimaan kuin käärme, ja sen hengityksen kuulee selvästi.
Sitten se hyppää kimppuusi.

Aamulla talosta löytyy raavittuja ovia, kuin jokin olisi yrittänyt päästä ulos talosta epätoivoisesti.


Siinä mitä joudun taas kestämään. "Tuttavien" koira on meillä taas hoidossa muutaman päivän, ja se eläin on ihan pimee. Se on todellinen nysvä, pelästyy pienintäkin rasahdusta ja vinkuu korkealta. Kun yrittää mennä nukkumaan illalla, se rupeaa raapimaan kaikkia ovia ja panikoimaan. Se on nyt jo jättänyt moneen puuoveen ikävät raapimisjäljet. Eikä se rauhoitu ennenkuin pääsee nukkumaan jonkun sänkyyn... Ei siinä mitään, mutta jäätävänkokoinen 40 kiloinen läähättävä nysvä jolla on haiseva hengitys ei ainakaan auta unen saannissa...

Paluu (ankeaan)arkeen

Reilumman puoleisen tauon jälkeen tulin taas kirjoittamaan teidän immeisten iloksi.
Koeviikko on takanapäin ja uutta jaksoa on käyty about viikon verran. Kokeista en sano muuta kuin että suurin osa tuntui ainakin menevän ihan hyvin... Tämä jakso tulee kyllä viemään paljon energiaa, sen verran rankalta vaikuttaa.


Yksi asia on nyt pakko mainita, kun sitä olen päässäni pyöritellyt. Liittyy nimittäin kirkon lähetystyöhön (oli uskonnonkokeessa kysymyksenä joten siitä tuli mieleeni...). Kirkon ulkomaanapuhan on käytännössä sitä, että mennään jonnekin alueelle, missä ihmiset elävät kurjissa oloissa, käännytetään ne kristityiksi ja sitten annetaan ruokaa ja vaatteita.
Kuulostaa minusta kyllä aikamoiselta kiristykseltä: "Saat ruokaa ja lääkkeitä perheellesi jos luovut satoja vuosia vanhoista perinteistäsi ja tavoistasi" kuulostaapa hyvältä diililtä...

Eikä tämä ole mikään nykymaailman kuvio pelkästään. Läpi historian kirkko on pakottanut oppejaan kaikkialla maailmassa, ja tuhonnut samalla monia kulttuureja ja uskontoja. Ärsyttävintä on tässä juuri se "meidän uskomme on ainoa oikea"-periaate, kun kaikki vetoavat aina siihen. Monet uskonnot (eivät toki kaikki) tekevät juuri näin. Kuinka monet sodatkin olisi vältetty, jos ihmisille suotaisiin omat oikeutensa. Mitä kirkko edes tekee näillä uusilla jäsenillään? Ketä se hyödyttää, että tuputetaan omaa näkemystä muille?

Eikö jokaisella olisi mahdollisuus uskoa mihin tykkää ilman että pakotetaan tai kiristetään? Ja eivätkö kaikki saisi ajatella ihan itse?


Asiasta kuudenteen, puhuttiin tänään kavereiden kanssa (taas) unista. Eräs kaverini on alkanut pitämään päiväkirjaa unistaan. Ihan hyvä idea mielestäni. Eniten hyötyä siitä olisi, kun pitäisi siinä rinnalla tavallista päiväkirjaa. Näin voisi katsoa, millaiset ajatkuset, tunteet ja/tai tapahtumat vaikuttavat uniin. Unethan ovat aivojen satunnaisia, tiedostamattomia muistikytkentöjä, joita syntyy kun aivot prosessoivat päivän tietoja. (Näin muistelisin jostain lukeneeni, älkää tuomitko jos olen väärässä.) Tähän perustunee myös unien tuomat ideat yms.
Unien tulkintaan joidenkin valmiiden oppaiden mukaan en oikein usko... Paras tapa tulkita omia uniaan, on miettiä, mitä unissa esiintyvät ihmiset/paikat/esineet/asiat itselle merkitsevät. Asiayhteydet ja yksityiskohdat ovat erityisen tärkeitä.

• Mikään ei ole väärin, paitsi että jokin on väärin!